MIKSI

Osaamisalueitani ja kiinnostuksen kohteitani ovat nuorten hyvinvointi, koulutus, kolmas sektori (yhdistys-, seura- ja järjestötoiminta), taide ja kulttuuri sekä kuntalaisten osallistaminen luonnon hyvinvointiin ja kehittämiseen.

KOULUTUS

Varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat kuntien tärkeimpiä palveluita. Niiden arvoa ei voida mitata rahalla tai edes pelkillä oppimistuloksilla, sillä laadukas, tasapuolinen ja turvallinen koulutus rakentaa vahvan pohjan jokaiselle tamperelaiselle lapselle ja nuorelle.

Tärkeimpiä keinoja laadukkaan ja turvallisen koulutuksen varmistamiseen:

1) Pienemmät ryhmäkoot.

2) Vielä pienemmät ryhmäkoot.

3) Mahdollisimman pienet ryhmäkoot.

On tärkeää, että kunnan hallinnossa on mahdollisimman paljon todellista koulumaailman tuntemusta, myöskään aineenopettajajärjestelmää unohtamatta.

Ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja on lisättävä. Maksuttomaan toiseen asteeseen siirtymistä pitää seurata tarkasti ja uskaltaa tehdä rohkeitakin päätöksiä, jotta koulutuksen laatu ei kärsi ja opettajilla on riittävät resurssit työnsä tekemiseen.

Koulutuksen alueellisiin eroihin on puututtava ja painotusluokkien eriarvoistavaa vaikutusta selvitettävä sekä resurssein korjattava.

Erityiset oppijat tarvitsevat erityistä opetusta ja erityisiä oppimisympäristöjä. Aina integraatio lähikouluun ei ole lasten ja nuorten kannalta paras ratkaisu. Myös alueellisia erityisluokkia tarvitaan lisää.

 

(Meinasin pyytää uusintaotosta, mutta tältä ihminen oikeasti näyttää, kun pohtii koulutuspolitiikkaa ja kameran takana on koronakaranteenin takia ”oikean kuvaajan” sijaan yli kahden vuosikymmenen aikainen aviopuoliso.)

NUORTEN HYVINVOINTI

Välittävä koulutus ja pienemmät ryhmäkoot ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten hyvinvoinnille. Hyvinvoinnin yhtenä peruspilarina ovatkin kestävät koulutuspoliittiset ratkaisut.

Kun tullaan tilanteeseen, että nuori tai hänen perheensä tarvitsee apua, sitä on saatava viivytyksettä ja selkeää polkua. Pahoinvoivaa nuorta ei ole varaa odotuttaa tai pompotella taholta toiselle. Oppilashuollon palveluihin on saatava lisää resursseja ja polku nuorisopsykiatrisiin palveluihin on suoristettava. Koulu itsessään ei voi olla kuntoutuslaitos, jossa nuori on säilössä odottamassa apua. Palvelukartan on oltava selkeä, nopea ja mahdollisimman lähelle ohjaava.   

KOLMAS SEKTORI

Kolmannen sektorin työn merkitys yhteiskunnassamme on valtava. Yhdistyksissä, seuroissa ja järjestöissä tehdään valtavan hienoa työtä, jolla kaiken muun lisäksi myös tuetaan hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä.   

Kunnan tehtävänä on mahdollista tätä arvokasta työtä paitsi rahoituksella, myös tarjoamalla tiloja toimintaan ja huomioimalla kolmannen sektorin tarpeita uusia tiloja rakennettaessa. Kunnan ei tarvitse puuttua kolmannen sektorin itseisarvoisiin tehtäviin tai sisältöihin, mutta kunta voi mahdollistaa yhteistyötä ja verkostoja sekä käyttää erillisten projektien sijaan jo olemassaolevia kolmannen sektorin rakenteita tukemassa kuntalaisten hyvinvointia. Lisäksi kunta voi tuellaan mahdollistaa lapsille ja nuorille mahdollisimman tasa-arvoiset harrastusmahdollisuudet esimerkiksi harrastustakuun avulla.   

TAIDE JA KULTTUURI

Taide ja kulttuuri avartavat maailmaamme ja antavat parhaimmillaan voimaannuttavia elämyksiä. Monipuolisen kulttuuritoiminnan edistäminen on yksi keino kuntalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Taidetta ja kulttuuria on tuettava paitsi taloudellisesti, myös varmistamalla tiloja ja toimintamalleja. Taiteen ja kulttuurin saatavuus myös lisää tasa-arvoa. Kunnan on mahdollista toimillaan huolehtia, että taide ja kulttuuri ovat kaikkien tavoitettavissa asuinalueesta, iästä tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Suunnitelmia esittävien taiteiden kampuksesta ei saa haudata.  

MAHDOLLISUUS OSALLISTUA KAUPUNGIN JA LUONNON HYVINVOINTIIN

Kaupunkia on rakennettava lisää ihmisten ehdoilla ja kaupungin on mahdollistettava erilaisia tapoja elää. Turvallisuus on tietenkin ensisijaisen tärkeää asumisessa, olemisessa ja liikkumisessa, jossa eri kulkumuodot on hyvä erottaa selkeästi toisistaan. Puistojen ja virkistysalueiden suunnittelussa kannattaa entistä aktiivisemmin kuunnella kuntalaisten toiveita ja luovia ratkaisuja. Osallistuminen tällaiseen toimintaan on tehtävä helpoksi ja selkeäksi. Puistojen ja virkistysalueiden yhteisöllisen suunnittelun ja käytön myötä tamperelaisille voidaan entistä paremmin tarjota mahdollisuus tuntea kaupunki omakseen ja yhteisekseen.